VUOSIKERTOMUS 2013

TILINPÄÄTÖS

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet, IFRS

Fiskars Oyj Abp on NASDAQ OMX Helsingissä noteerattu suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Raasepori ja rekisteröity osoite on Hämeentie 135 A, Helsinki. Fiskars Oyj Abp on Fiskars-konsernin emoyhtiö. Fiskars-konserni valmistaa ja markkinoi brändättyjä kuluttajatuotteita maailmanlaajuisesti. Fiskarsin toimintasegmentit ovat EMEA (Eurooppa, Lähi-itä sekä Aasian ja Tyynenmeren alue), Amerikka, Wärtsilä (osakkuusyhtiö) ja Muut. Toiminnot on jaettu liiketoiminta-alueisiin, joita ovat Koti, Puutarha ja Ulkoilu. Lisäksi konsernilla on kiinteistöliiketoimintaa ja strateginen omistus Wärtsilä Oyj Abp:sta, joka luokitellaan osakkuusyhtiöksi. Konsernin kansainväliset pääbrändit ovat Fiskars, Iittala ja Gerber.

Fiskars Oyj:n hallitus on hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Laatimisperusta

Fiskars Oyj Abp:n (”Fiskars” tai ”konserni”) konsernitilinpäätös on laadittu 31.12.2013 voimassa olevien Euroopan Unionin hyväksymien kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, biologisia hyödykkeitä sekä etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyviä varoja ja velkoja, jotka on arvostettu käypään arvoon.

Konserniyhtiöt raportoivat tilinpäätöksissään liiketoimensa sen taloudellisen ympäristön valuutan mukaisesti, jossa ne pääasiallisesti toimivat (’toimintavaluutta’). Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on emoyhtiön toimintavaluutta. Luvut esitetään miljoonina euroina yhdellä desimaalilla.

Arvioiden käyttö

Laatiessaan tilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätösstandardien mukaisesti, konsernin johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöserien arvostukseen ja jaksotukseen. Nämä arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen ja muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin, joiden uskotaan olevan järkeviä raportointikauden päättymispäivänä vallitsevissa olosuhteissa. Nämä arviot muodostavat perustan tilinpäätökseen sisältyvien erien arvioinnille. Markkinoiden ja yleisen taloudellisen tilanteen kehitys saattavat vaikuttaa arvioiden pohjana oleviin muuttujiin ja toteutumat saattavat poiketa merkittävästi arvioista. Arviot liittyvät lähinnä arvonalentumistestauksissa tehtyihin oletuksiin, epäkurantin vaihto-omaisuuden määrään, myyntisaamisten arvonalentumistappioiden kirjaamiseen, uudelleenjärjestelyvarauksiin, eläkevelvoitteiden määrittämiseen, biologisten hyödykkeiden arvonmääritykseen sekä laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.

Konsernitilinpäätös

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Fiskars Oyj Abp:n sekä kaikki sen suoraan tai välillisesti omistamat tytäryhtiöt (yli 50 % äänimäärästä) tai yhtiöt, joissa sillä muutoin on määräysvalta. Hankitut tai perustetut tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankinta‑ tai perustamishetkestä määräysvallan päättymiseen saakka.

Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintamenetelmää käyttäen. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, voitonjako, saamiset ja velat sekä sisäisten tapahtumien realisoitumattomat katteet eliminoidaan konsernitilinpäätöksen yhdistelyssä. Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelmassa sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajassa tuloslaskelmassa. Määräysvallattomien omistajien osuus on esitetty konsernitaseen omassa pääomassa erillään emoyhtiön omistajille kuuluvasta omasta pääomasta.

Sijoitukset osakkuusyhtiöihin, joissa Fiskarsilla on huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa, yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmän mukaisesti. Huomattava vaikutusvalta syntyy yleensä silloin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa.

Yhteisyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen käyttäen suhteellista yhdistelyä, jossa konsernin omistama osuus yhteisessä määräysvallassa olevan yksikön varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen erästä yhdistellään rivi riviltä konsernitilinpäätökseen.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuttaminen

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat

Ulkomaan valuutan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Raportointikauden päättymispäivänä taseen monetaariset varat ja velat arvostetaan raportointikauden päättymispäivän valuuttakursseilla. Muuntamisesta syntyneet kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan ja esitetään rahoituserissä. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät arvostetaan tapahtumapäivän kurssiin, lukuun ottamatta käypiin arvoihin arvostettuja eriä, jotka arvostetaan käyttäen käyvän arvon määrittämispäivän kursseja. Kurssierot ei-monetaarisista taseen eristä raportoidaan tuloslaskelmassa osana liiketulosta.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntaminen

Konsernitilinpäätöksessä ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat, laajat tuloslaskelmat sekä rahavirrat on muunnettu euroiksi kauden keskikurssiin ja taseet raportointikauden päättymispäivän kurssiin. Tästä syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään konsernin omassa pääomassa. Kurssiero, joka johtuu voiton tai tappion sekä laajan tuloksen muuntamisesta tuloslaskelmassa ja laajassa tuloslaskelmassa keskikurssin mukaan ja raportointikauden päättymispäivän kurssiin taseessa, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, ja se sisältyy oman pääoman muuntoeroihin. Myös ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä nettosijoituksia suojaavien rahoitusinstrumenttien arvonmuutoksen tehokas osuus kirjataan vastaavalla tavalla. Kun tytäryrityksestä luovutaan kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana luovutusvoittoa tai -tappiota.


Liikevaihto ja tuloutusperiaatteet

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty välilliset verot, myönnetyt alennukset ja ulkomaan valuutan määräisten myyntisaamisten kurssierot. Myyntituotot tavaroiden myynnistä tuloutetaan, kun kaikki omistukseen liittyvät oleelliset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle eli kun tuote on toimitusehtojen mukaisesti toimitettu asiakkaalle. Konsernilla ei ole sellaisia pitkäaikaishankkeita, jotka tuloutettaisiin valmistusasteeseen perustuen.

Eläkevelvoitteet

Konserniyhtiöillä on useita eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin niissä maissa, joissa yhtiöt toimivat. Nämä luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta, konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Pääosa konserniyhtiöiden eläkejärjestelyistä on luokiteltu maksupohjaisiksi ja niiden maksut kirjataan tuloslaskelmaan kuluiksi sillä tilikaudella, jonka aikana maksuvelvollisuus on syntynyt.

Etuuspohjaisten järjestelyjen kustannukset lasketaan ja kirjataan järjestelyn ehtojen mukaisesti, vakuutusmatemaattisiin laskelmiin perustuen. Eläkemenot kirjataan kuluiksi kyseisten henkilöiden palvelusajalle. Eläkevelvoitteet määritetään ennustettujen eläkemaksujen diskontattuun nykyarvoon, vähennettynä eläkejärjestelyyn kuuluvien varojen raportointikauden päättymispäivän käyvällä arvolla. Vakuutusmatemaattisten laskelmien oletusten muutokset voivat vaikuttaa esitettyihin eläkevelvoitteisiin ja eläkekuluihin.

Fiskars kirjaa vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot voittojen ja muihin laajan tuloksen eriin, minkä IAS 19 –standardi salli aiemmin vaihtoehtoisena käsittelytapana mutta joka IAS 19 –standardiin tehdyn muutoksen mukaan on nyt pakollinen.

Liiketulos

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liiketuloksen käsitettä. Fiskarsin liiketuloksen (EBIT) määritelmän mukaan liiketulos on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuina valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Liiketulos sisältää toimintasegmenttien - EMEA, Amerikka ja Muut - liiketulokset. Osuus osakkuusyhtiö Wärtsilän tuloksesta ja biologisten varojen käyvän arvon muutos esitetään tuloslaskelmassa omina riveinään liiketuloksen jälkeen.

Aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Omaisuuserien jäännösarvot sekä taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.


Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen tai liiketoiminnan yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Liikearvosta ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan sen mahdollinen arvonalentuminen arvioidaan vähintään vuosittain. Tätä varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, osakkuusyhtiöiden osalta liikearvo sisältyy osakkuusyritysosuuden tasearvoon. Yksikön kerrytettävissä olevaa rahamäärää verrataan vuosittain tai useammin, jos on viitteitä arvonalentumisesta, sen kirjanpitoarvoon mahdollisen arvonalentumisen määrittelemiseksi.

Ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettava käypään arvoon ja myöhemmät muutokset tulosvaikutteisesti. Kaikki hankintaan liittyvät kustannukset, kuten asiantuntijakorvaukset, kirjataan kuluksi eikä aktivoida. Jokaisessa yksittäisessä hankinnassa on mahdollisuus arvostaa määräysvallattomien omistajien osuus joko osuutena nettovarallisuudesta tai käypään arvoon.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolloin ne toteutuvat lukuun ottamatta tuotekehitysmenoja, jotka aktivoidaan, kun niiden voidaan luotettavasti odottaa tuottavan konsernille taloudellista hyötyä tulevaisuudessa ja myös muut IAS 38:n kriteerit, kuten tuotteen tekniset ja taloudelliset toteuttamiskriteerit, täyttyvät. Aktivoidut tuotekehitysmenot, jotka sisältävät lähinnä välittömiä henkilöstökustannuksia ja ulkopuolisia palveluita, kirjataan aineettomiin hyödykkeisiin.

Aineeton hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 3–6 vuotta, jonka kuluessa ne kirjataan tasapoistoina kuluiksi.

Muut aineettomat hyödykkeet

Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat mm. patenteista, aktivoiduista tuotekehityshankkeista, ohjelmistoista ja liiketoimintahankintojen yhteydessä omistukseen tulleista tavaramerkeistä ja asiakassuhteista. Ne arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla vähennettynä. Tähän luokkaan kuuluvat aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoina niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa pääasiallisesti seuraavin poistoajoin:

  • ATK-ohjelmistot
3–10 vuotta
  • Asiakassuhteet
5–15 vuotta
  • Muut
3–10 vuotta

Niistä aineettomista hyödykkeistä, kuten liiketoimintahankintojen yhteydessä hankituista tavaramerkeistä tai brändeistä, joille ei ole määritettävissä taloudellista vaikutusaikaa, ei tehdä poistoja, vaan niiden tasearvo testataan vähintään vuosittain arvonalentumistestein.


Aineellinen käyttöomaisuus

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan taseessa alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla vähennettynä. Välittömästi ehdot täyttävät omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi kyseisen omaisuuserän hankintamenoa.

Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan. Omaisuuserien jäännösarvot sekä taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Poistoajat ovat seuraavat:

  • Rakennukset
20–40 vuotta
  • Koneet ja kalusto
3–10 vuotta
  • Maa- ja vesialueet
Ei poistoja

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin. Myyntitappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimukset, joissa kaikki oleelliset vuokrakohteen omistukseen liittyvät riskit ja hyödyt siirtyvät konsernille, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksilla hankitut omaisuuserät kirjataan vuokra-ajan alkamisajankohtana aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin käypään arvoon tai vähimmäisvuokrien nykyarvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Sopimukseen liittyvä velka kirjataan korollisiin rahoitusvelkoihin. Vuokramaksut jaetaan rahoituskuluihin ja velan vähennykseen.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella maksetut vuokrat käsitellään kuluina tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa.

Sijoituskiinteistöt

Kiinteistöt, joita ei käytetä konsernin omassa toiminnassa tai joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoja tai omaisuuden arvonnousua, luokitellaan sijoituskiinteistöiksi. Nämä kiinteistöt arvostetaan hankintamenoonsa vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Sijoituskiinteistöistä kirjataan poistot kohteesta riippuen 20–40 vuoden kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset

Konsernin liiketoiminta on jaettu toimintasegmenttejä pienempiin rahavirtoja tuottaviin yksiköihin. Näihin yksiköihin liittyvien omaisuuserien arvoja tarkastellaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet.


Mahdollisen arvonalentumistarpeen määrittämiseksi omaisuuserän kirjanpitoarvoa tai rahavirtaa tuottavan yksikön nettovarojen kirjanpitoarvoja verrataan siitä kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko vastaisten rahavirtojen nykyarvo (käyttöarvo) tai käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on suurempi. Omaisuuserästä kirjataan arvonalentumistappio, kun sen kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä aiemmin kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan vain siinä tapauksessa, että omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää määritettäessä käytetyissä arvioissa on tapahtunut muutos arvonalentumisen kirjaamisen jälkeen. Arvonalentumistappio peruutetaan korkeintaan siihen omaisuuserän kirjanpitoarvoon asti, joka olisi sen poistoilla vähennetty kirjanpitoarvo, jos siitä ei aikaisempina vuosina olisi kirjattu arvonalentumista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta missään tilanteessa.

Biologiset hyödykkeet

Fiskarsin biologiset hyödykkeet koostuvat konsernin Suomessa olevasta puuvarannosta. Nämä omaisuuserät on arvostettu käypään arvoonsa arvioiduilla myyntikustannuksilla vähennettynä. Puuvarannon nettokasvusta sekä markkina-arvon muutoksesta johtuva käyvän arvon muutos esitetään tuloslaskelmassa omana rivinään liiketuloksen (EBIT) jälkeen. Myyntituotto puun myynnistä sisältyy liiketulokseen.

Biologisten varojen arvo perustuu Metsäntutkimuslaitoksen kantohintatilastosta laskettuun kolmen vuoden liukuvaan keskiarvoon, joka on kerrottu arvioiduilla puutavaralajikohtaisilla puumäärillä niiden realisointiin liittyvät kulut ja riskit huomioon ottaen.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmä) ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat luokitellaan myytävänä oleviksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun ehtojen katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä (tai luovutettavien erien ryhmä) on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin, johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta.

Luokitteluhetkestä lähtien myytävänä olevat omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmä) arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä. Myytävänä olevat omaisuuserät, luovutettavien erien ryhmät, myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät sekä luovutettavien erien ryhmään sisältyvät velat esitetään taseessa erillään muista eristä.

Lopetettu toiminto on yhteisön osa, yleensä erillinen keskeinen liiketoiminta-alue tai maantieteellinen alue, josta on luovuttu tai luovutaan koordinoidun suunnitelman mukaisesti. Lopetetun toiminnon tulos esitetään erillään jatkuvista toiminnoista laajassa tuloslaskelmassa.

Fiskarsilla ei ole ollut myytävänä olevia pitkäaikaisia omaisuuseriä eikä lopetettuja toimintoja tilikaudella 2013 eikä 2012.


Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus esitetään taseessa hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Arvostuksessa noudatetaan FIFO-periaatetta. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon sisällytetään välittömien hankinta- ja valmistuskustannusten sekä muiden kustannusten lisäksi osuus valmistuksen yleiskustannuksista normaalilla tuotantoasteella määritettynä. Nettorealisointiarvo on se summa, joka voidaan saada normaalissa liiketoiminnassa saadusta myynnistä vähennettynä tuotteen valmiiksi saattamiseen ja myyntiin tarvittavilla menoilla. Vaihto-omaisuus esitetään epäkuranttiudesta ja hitaasti kiertävästä vaihto-omaisuudesta johtuvalla arvonalentumiskirjauksella vähennettynä.

Rahoitusinstrumentit

Rahoitusvarat

Fiskarsin rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Rahoitusvarat luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä niiden käyttötarkoituksen perusteella. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon silloin, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvaroihin kuuluvat erät, jotka on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi tai jotka luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi (käyvän arvon vaihtoehto). Fiskarsissa tähän ryhmään sisältyvät sijoitukset noteerattuihin arvopapereihin sekä ne johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja tai joiden suhteen ei sovelleta suojauslaskentaa.

Ryhmän erät arvostetaan käypään arvoon sekä alun perin kirjanpitoon merkittäessä että sen jälkeen. Noteerattujen sijoitusten käypä arvo perustuu raportointikauden päättymispäivänä noteerattuun markkinahintaan ja käyvän arvon muutokset, sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot, kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin. Niiden johdannaisten, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, käypien arvojen määrittämisperusteet on selostettu alla osiossa Johdannaiset ja suojauslaskenta.

Lainat ja muut saamiset

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä Fiskars pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa tai alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä luokittele myytävissä oleviksi. Lainat ja muut saamiset -ryhmään kuuluvat lyhytaikaisista saamisista myyntisaamiset ja muut saamiset sekä pitkäaikaiset lainasaamiset, jotka on esitetty konsernitaseen erässä Muut sijoitukset.

Ryhmän erät arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Epävarmojen saamisten määrä arvioidaan perustuen yksittäisten erien riskiin. Arvion perusteella saamisia oikaistaan vastaamaan enintään todennäköistä arvoa. Lainat ja muut saamiset sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua raportointikauden päättymispäivästä.


Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat sellaisia johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, jotka on nimenomaisesti luokiteltu myytävissä oleviksi tai joita ei ole luokiteltu joko lainoiksi ja muiksi saamisiksi, eräpäivään asti pidettäviksi sijoituksiksi eikä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi. Fiskarsissa tähän ryhmään sisältyvät sijoitukset noteeraamattomiin arvopapereihin. Jos näiden sijoitusten käypiä arvoja ei voida määrittää luotettavasti, ne arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon. Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, ellei konserni ole luopumassa niistä 12 kuukauden kuluessa raportointikauden päättymispäivästä, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin.

Rahavarat

Taseen Rahavarat -erään sisältyvät käteisvarat, eli käteinen raha ja vaadittaessa maksettavat talletukset, sekä muut rahavarat. Muut rahavarat koostuvat erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvonmuutosten riski on vähäinen. Muihin rahavaroihin luettavien erien juoksuaika on hankinta-ajankohtana enintään kolme kuukautta. Luotollisten tilien velkasaldot sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin rahoitusvelkoihin.

Rahoitusvelat

Fiskarsin rahoitusvelat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat (sisältäen johdannaisvelat) sekä jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat velat. Rahoitusvelat kirjataan alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot sisällytetään jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja jotka arvostetaan käypään arvoon. Rahoitusvelat luokitellaan pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin velkoihin: jälkimmäisiin kuuluvat kaikki ne rahoitusvelat, joiden maksua konsernilla ei ole ehdotonta oikeutta siirtää vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä. Rahoitusvelka (tai sen osa) kirjataan pois taseesta vasta silloin, kun velka on lakannut olemasta olemassa, eli kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

Johdannaiset ja suojauslaskenta

Johdannaiset on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusinstrumentteihin. Johdannaiset arvostetaan alun perin kirjanpitoon merkittäessä alkuperäiseen hankintamenoon ja sen jälkeen kunkin raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon. Johdannaisten käyvät arvot perustuvat vallitseviin markkina-arvoihin tai arvoihin, jotka on johdettu markkina-arvoista raportointikauden päättymispäivänä. Käypien arvojen muutokset kirjataan rahoituseriin. Fiskars on soveltanut rahavirran suojauslaskentaa käypien arvojen muutoksiin kassavirtasuojaukseen suunniteltujen, kelvollisten ja tehokkaiden johdannaisten osalta. Muutokset on kirjattu Muihin laajan tuloksen eriin.

Käyvän arvon luokittelu

Hierarkiatasoon 1 kuuluvat rahoitusinstrumentit, joille on olemassa aktiivisilla markkinoilla julkisesti noteerattu hinta, tasoon 2 instrumentit, joiden arvonmäärityksessä on käytetty suoraan havainnoitavissa olevia markkinahintoja ja tasoon 3 instrumentit, joiden arvonmääritykseen suoria markkinahintoja ei ole käytettävissä. Taso 1 sisältää pörssinoteeratut osakkeet, taso 2 korolliset velat ja johdannaiset ja taso 3 sijoitukset noteeraamattomiin osakkeisiin ja rahastoihin.


Varaukset ja ehdolliset velat

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun sitä koskeva yksityiskohtainen ja asianmukainen suunnitelma on laadittu ja annettu niille, joita suunnitelma koskee, riittävä peruste odottaa, että uudelleenjärjestely toteutetaan. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Konserni on osallisena liiketoimintaan liittyvissä riita- ja oikeusprosesseissa. Tilinpäätöksessä varaudutaan näihin liittyviin kustannuksiin, kun niiden määrä on arvioitavissa luotettavasti ja niiden toteutuminen on todennäköistä. Muuten kyseiset ehdolliset velat esitetään liitetietona.

Tuloverot

Konsernin verokulu muodostuu kunkin konserniyhtiön kauden verotettavaan tulokseen perustuvasta verosta sekä laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutoksesta. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan käyttäen verokantaa, josta on säädetty tai joka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä. Laskennallinen verovelka tai -saaminen kirjataan omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen ja kirjanpidon arvojen välisistä väliaikaisista eroista käyttäen verokantaa, josta on säädetty tai joka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä. Väliaikaisia eroja syntyy mm. vahvistetuista verotuksellisista tappioista, poistoeroista, varauksista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, johdannaissopimusten arvostamisesta käypään arvoon, biologisista hyödykkeistä, konsernin sisäisen vaihto-omaisuuden katteen eliminoinnista sekä liiketoimintojen hankintojen yhteydessä tehdyistä omaisuus- ja velkaerien käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista. Tytär- ja osakkuusyhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan laskennallinen verovelka, jos voitonjako on todennäköinen ja se aiheuttaa veroseuraamuksia. Laskennallinen verovelka sisältyy taseeseen kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen verohyödyn suuruisena. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi jos ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös tulovero kirjataan kyseisiin eriin.

Osingot

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osinkoa ei ole kirjattu tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan vasta yhtiökokouksen tekemän päätöksen perusteella.


Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit

Fiskars-konserni on noudattanut vuoden 2013 alusta alkaen seuraavia voimaan tulleita uusia ja muutettuja standardeja:

  • Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen. Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä sen mukaan, siirretäänkö ne mahdollisesti myöhemmin tulosvaikutteisiksi tiettyjen ehtojen täyttyessä. Muutokset vaikuttivat vain konsernin muiden laajan tuloksen erien esitystapaan.
  • Muutos IAS 19:ään Työsuhde-etuudet. Merkittävimmät muutokset ovat seuraavat: kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan välittömästi muihin laajan tuloksen eriin, ts. ns. putkimenetelmästä on luovuttu, ja rahoitusmeno määritetään nettorahastointiin perustuen. Fiskars on noudattanut IAS 19 jo aikaisemmin sallimaa käytäntöä, joka nyt on vaatimus, ja kirjannut vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot muihin laajan tuloksen eriin. Muilla standardiin tehdyillä muutoksilla ei ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen, joten vertailukauden lukuja ei ole oikaistu.
  • IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen. IFRS 13:een on yhdistetty vaatimukset käyvän arvon määrittämisestä sekä sitä koskevien tietojen esittämisestä tilinpäätöksessä, lisäksi uuteen standardiin sisältyy käyvän arvon määritelmä. Käyvän arvon käyttöä ei laajenneta, mutta standardissa annetaan ohjeistusta sen määrittämisestä silloin, kun sen käyttö on sallittu tai sitä on vaadittu jossain toisessa standardissa. IFRS 13 on laajentanut jonkin verran konsernitilinpäätöksen liitetietoja.
  • IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Annual Improvements to IFRSs 2009–2011, toukokuu 2012). Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä viittä standardia. Muutosten vaikutukset eivät ole olleet merkittäviä.
  • Muutokset IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot. Muutoksilla tarkennetaan liitetietovaatimuksia, jotka koskevat taseessa nettomääräisinä esitettyjä rahoitusinstrumentteja sekä yleisiä netotusjärjestelyjä tai vastaavanlaisia sopimuksia. Muutoksilla ei ollut merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Muilla uusilla tai muutetuilla standardeilla ja tulkinnoilla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.


Tulevilla tilikausilla sovellettaviksi tulevat uudet ja muutetut standardit ja tulkinnat

Fiskars ei ole vielä soveltanut seuraavia, IASB:n jo julkistamia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

  • IFRS 10 Konsernitilinpäätös ja siihen tehdyt muutokset (EU:ssa voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Olemassa olevien periaatteiden mukaisesti IFRS 10 määrittää määräysvallan keskeiseksi tekijäksi, kun ratkaistaan, tuleeko yhteisö yhdistellä konsernitilinpäätökseen. Lisäksi standardissa annetaan lisäohjeistusta määräysvallan määrittelystä silloin, kun sitä on vaikea arvioida. Uudella standardilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
  • IFRS 11 Yhteisjärjestelyt ja siihen tehdyt muutokset (EU:ssa voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 11 painottaa yhteisjärjestelyjen kirjanpitokäsittelyssä niistä seuraavia oikeuksia ja velvoitteita ennemmin kuin niiden oikeudellista muotoa. Yhteisjärjestelyjä on kahden tyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Yhteisyritysten raportoinnissa on käytettävä jatkossa yhtä menetelmää, pääomaosuusmenetelmää, eikä aiempi suhteellisen yhdistelyn vaihtoehto ole enää sallittu. Uudella standardilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
  • IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä ja siihen tehdyt muutokset (EU:ssa voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 12 kokoaa yhteen tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja koskevat vaatimukset, jotka liittyvät erilaisiin osuuksiin muissa yhteisöissä, ml. osakkuusyhtiöt, yhteisjärjestelyt, strukturoidut yhteisöt ja muut, taseen ulkopuolelle jäävät yhteisöt. Uusi standardi laajentaa liitetietoja, joita konserni esittää omistuksistaan muissa yhteisöissä. Uudella standardilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
  • IAS 27 Erillistilinpäätös (uudistettu 2011) ja siihen tehdyt muutokset (EU:ssa voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää IFRS-erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka jäivät jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat siirrettiin uuteen IFRS 10:een. Uudistetulla standardilla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
  • IAS 28 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (uudistettu 2011) (EU:ssa voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 11 julkaisemisen seurauksena uudistettu standardi sisältää vaatimukset sekä osakkuus- että yhteisyritysten kirjanpitokäsittelystä pääomaosuusmenetelmällä. Uudistetulla standardilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
  • Muutokset IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset selventävät taseen rahoitusvarojen ja -velkojen nettomääräistä esittämistä koskevan sääntelyn vaatimuksia ja antavat lisää aihetta koskevaa soveltamisohjeistusta. Muutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
  • Muutokset IAS 36:een Rahoituserien arvon alentuminen (sovellettava 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutosten tarkoituksena on selkeyttää, että tilinpäätöksessä omaisuuserien kerrytettävissä olevasta rahamäärästä esitettävien tietojen soveltamisala rajoittuu arvoltaan alentuneisiin omaisuuseriin, mikäli kyseinen summa perustuu käypään arvoon vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla. Muutetulla standardilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
  • Muutokset IAS 39:ään Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen (sovellettava 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IAS 39:ään on lisätty poikkeussäännös, jonka perusteella suojaussuhteen ei katsota päättyvän tietyissä olosuhteissa, kun suojausinstrumentiksi määritetty johdannaisinstrumentti uudistetaan yhdeltä vastapuolelta keskusvastapuolelle säädösten tai määräysten seurauksena. Näillä muutoksilla ei arvioida olevan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
  • IFRIC 21 Levies* (sovellettava 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinta tarkentaa julkisten maksujen (levies) kirjanpitokäsittelyä. Julkisesta maksusta johtuva velka on kirjattava silloin, kun lainsäädännössä määritelty, maksuvelvollisuuden aikaansaava tapahtuma tapahtuu. IFRIC 21 soveltamisalan ulkopuolelle jäävät tuloverot, sakot tai muut rangaistusmaksut sekä sellaiset maksut, jotka kuuluvat muiden IFRS-standardien soveltamisalaan. Tulkinnalla ei arvioida olevan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
  • Muutokset IAS 19:ään Työsuhde-etuudet - Defined Benefit Plans - Employee Contributions* (sovellettava 1.7.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksilla on selvennetty kirjanpitokäsittelyä, kun etuuspohjaisessa järjestelyssä edellytetään työntekijöiden tai kolmansien osapuolien maksuja järjestelyyn. Standardimuutoksilla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
  • IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Annual Improvements to IFRSs), muutoskokoelmat 2011–2013* sekä 2010–2012*, joulukuu 2013) (sovellettava 1.7.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat neljää (2011–2013) ja seitsemää (2010–2012) standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä.
  • IFRS 9 Rahoitusinstrumentit* ja siihen tehdyt muutokset (standardin voimaantulon ajankohtaa on lykätty (aiemmin 1.1.2015), voimaantulopäivä määritetään myöhemmin): Alun perin kolmessa vaiheessa toteutettavan hankkeen on tarkoitus korvata nykyisin voimassa oleva IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. Ensimmäisen vaiheen muutokset (julkistettu marraskuussa 2009) koskevat rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista. Rahoitusvarat jaetaan arvostustavan perusteella kahteen pääryhmään: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat ja käypään arvoon arvostettavat. Luokittelu riippuu yrityksen liiketoimintamallista ja sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaispiirteistä. Lokakuussa 2010 julkistetut muutokset käsittelevät rahoitusvelkojen luokittelua ja arvostamista, ja näitä koskevat IAS 39:n säännökset siirtyivät uuteen standardiin pääosin sellaisenaan. Yleistä suojauslaskentaa koskevat muutokset annettiin marraskuussa 2013. IFRS 9:n vielä keskeneräinen osa liittyy rahoitusvarojen arvonalentumisiin. Lisäksi IASB esittää vielä tiettyjä muutoksia rahoitusvarojen luokittelu- ja arvostamisperiaatteisiin. Makrosuojauslaskentaa koskeva osio on eriytetty IFRS 9:stä erilliseksi omaksi projektikseen. Koska IFRS 9 -hanke on kesken, standardin vaikutuksista konsernitilinpäätökseen ei toistaiseksi voida esittää arviota.

* Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.