VUOSIKERTOMUS 2013

TILINPÄÄTÖS

20. Rahoitus


Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma






2013 2012





Käyvät Tase- Käyvät Tase-
milj. euroa arvot arvot arvot arvot
Lainat rahoituslaitoksilta 52,6 52,6 63,9 63,9
Rahoitusleasingvelat 3,6 3,6 5,5 5,5
Yhteensä 31.12. 56,2 56,2 69,3 69,3









Kaikki korolliset velat on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon. Korollisten velkojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla velkaan liittyvät rahavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla (käypien arvojen hierarkia taso 2).


Rahoitusleasingvelat

milj. euroa 2013 2012
Rahoitusleasingvelat erääntyvät seuraavasti:

Alle vuoden kuluessa 2,1 2,1

1–5 vuoden kuluessa 3,8 5,0

Yli 5 vuoden kuluessa 0,3 1,4
Leasingvelkojen vähimmäisarvo yhteensä 6,2 8,5









milj. euroa 2013 2012
Vähimmäisvuokrien nykyarvo:

Alle vuoden kuluessa 1,7 1,6

1–5 vuoden kuluessa 3,3 4,1

Yli 5 vuoden kuluessa 0,3 1,3
Vähimmäisvuokrien nykyarvo yhteensä 5,2 7,1









Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut 0,9 1,5









Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma






2013 2012





Käyvät Tase- Käyvät Tase-
milj. euroa arvot arvot arvot arvot
Luotolliset pankkitilit 12,0 12,0 12,9 12,9
Lainat rahoituslaitoksilta 10,9 10,9

Yritystodistukset 79,9 79,9 5,0 5,0
Rahoitusleasingvelat 1,7 1,7 1,6 1,6
Muut velat 4,4 4,4 0,9 0,9
Yhteensä 31.12. 108,8 108,8 20,4 20,4

Velkojen erääntyminen

Konsernilla on likviditeetin varmistamiseksi käyttämättömiä luottolimiittejä 450 milj. euroa (430). Valmiusluottosopimusten keskimääräinen erääntymisaika oli tilikauden päättyessä 3,7 vuotta (2,9). Sopimuksiin luottolimiiteistä sekä pitkäaikaisista lainoista sisältyy muun muassa vakavaraisuuteen liittyviä ehtoja, joiden noudattamatta jättäminen johtaisi sopimusten ennenaikaiseen erääntymiseen. Mahdollinen ehtojen rikkoontuminen edellyttäisi vakavaraisuuden huomattavaa heikentymistä nykyisestä.


2013







milj. euroa 2014 2015 2016 2017 2018 Myöhemmin Yhteensä
Luotolliset pankkitilit 12,0




12,0
Yritystodistukset 79,9




79,9

korot 0,1




0,1
Muut velat 4,4




4,4
Lainat rahoituslaitoksilta 10,9 22,5

30,0
63,4

korot 0,6 0,5 0,3 0,3 0,2
1,9
Rahoitusleasingvelat 1,7 1,1 1,0 0,6 0,6 0,3 5,2

korot 0,4 0,3 0,1 0,1 0,0 0,0 0,9
Ostovelat 61,2




61,2
Johdannaisvelat 1,7 1,0 0,5 0,1

3,4
Yhteensä 31.12. 172,9 25,5 2,0 1,1 30,7 0,3 232,4


74,5 % 10,9 % 0,8 % 0,5 % 13,2 % 0,1 % 100,0 %









2012







milj. euroa 2013 2014 2015 2016 2017 Myöhemmin Yhteensä
Luotolliset pankkitilit 12,9




12,9
Yritystodistukset 5,0




5,0

korot 0,0




0,0
Muut velat 0,9




0,9
Lainat rahoituslaitoksilta
11,4 22,5

30,0 63,9

korot 1,0 1,5 1,2 0,7 0,7 0,4 5,6
Rahoitusleasingvelat 1,6 1,7 1,1 0,7 0,6 1,3 7,1

korot 0,5 0,4 0,3 0,1 0,1 0,0 1,5
Ostovelat 49,7




49,7
Johdannaisvelat 0,2 0,1 1,3

0,6 2,3
Yhteensä 31.12. 71,9 15,1 26,4 1,6 1,4 32,4 148,8


48,3 % 10,2 % 17,8 % 1,0 % 0,9 % 21,8 % 100,0 %

Valuuttaposition herkkyysanalyysi

IFRS 7:n mukainen herkkyysanalyysi valuuttakursseista on suoritettu tutkimalla, kuinka yksittäisten valuuttojen 10 %:n heikkeneminen muita valuuttoja vastaan vaikuttaisi konsernin tulokseen ennen veroja tai konsernin omaan pääomaan. Valuutan vahvistuminen 10 %:lla muita valuuttoja vastaan aiheuttaisi vastakkaismerkkisen muutoksen. Analyysi tuloksesta sisältää emoyhtiön vieraan valuutan määräiset sisäiset ja ulkoiset rahoituserät. Kaupalliset kassavirrat muodostuvat sisäisin termiinein suojatuista liiketoimintayksiköiden arvioiduista ostoihin ja myynteihin liittyvistä vuosittaisista nettokassavirroista. Rahoituserät sisältävät valuuttamääräiset lainat, talletukset ja ulkoiset valuuttajohdannaiset. Valitut valuutat edustavat noin 90 % kaikista arvioiduista vuosittaisista nettomääräisistä valuuttavirroista. Oman pääoman herkkyysanalyysi kuvaa valuuttakurssimuutoksiin liittyvää valuuttamääräisen oman pääoman translaatioriskiä.




2013
2012


Vaikutus tulokseen

Vaikutus tulokseen


ennen veroja

ennen veroja


Arvioidut Muut Vaikutus
Arvioidut Muut Vaikutus


kaupalliset rahoitus- omaan
kaupalliset rahoitus- omaan
milj. euroa kassavirrat erät pääomaan
kassavirrat erät pääomaan
GBP -0,9 0,9 2,4
-0,5 0,5 1,3
JPY -0,8 0,8 -0,9



NOK -1,5 1,5 -1,2
-1,5 1,5 -1,9
SEK -2,3 2,3 -3,0
-2,0 2,1 -2,1
THB 1,4 -1,4 -0,3
0,7 -0,7 0,0
USD 2,8 -2,8 -6,0
2,7 -2,8 -3,5









Keskikorot ja korkokulujen herkkyysanalyysi

Korkokulujen herkkyyttä korkojen muutokselle on kuvattu simuloimalla yhden prosenttiyksikön pysyvä korkojen nousu tilinpäätöshetkellä. Yhtiön korollinen nettovelka oli tilinpäätöshetkellä 152,6 milj. euroa (72,4) ja keskimääräinen korkosidonnaisuusaika 14 kuukautta (11). Yhden prosenttiyksikön korkojen nousun lisäys yhtiön vuotuisiin korkokuluihin olisi 0,8 milj. euroa (0,3) olettaen, että nettovelka pysyy muuttumattomana.


Konsernin korolliset nettovelat, valuuttajohdannaiset, lainojen keskikorot ja korkoherkkyys päävaluutoittain on esitetty seuraavassa taulukossa.


2013







milj. euroa EUR USD GBP DKK Muut Yhteensä
Ulkoiset lainat ja talletukset 130,8 21,0 -1,3 1,0 1,0 152,6
Valuuttajohdannaiset -67,1 -51,5 33,6 60,3 24,1 -0,6
Nettovelka ja valuuttajohdannaiset 63,7 -30,5 32,3 61,4 25,1 152,0
Lainojen keskikorko (p.a.) 1,5 % 3,0 %



Korkoherkkyys 0,3 -0,4 0,3 0,4 0,2 0,8









2012







milj. euroa EUR USD GBP DKK Muut Yhteensä
Ulkoiset lainat ja talletukset 52,1 26,8 0,2 1,1 -7,8 72,4
Valuuttajohdannaiset -4,0 -37,5 26,3 0,0 14,8 -0,4
Nettovelka ja valuuttajohdannaiset 48,1 -10,7 26,6 1,6 6,6 72,0
Lainojen keskikorko (p.a.) 1,8 % 3,0 %


2,2 %
Korkoherkkyys 0,1 -0,2 0,3 0,0 0,0 0,3

Johdannaisten nimellisarvot

milj. euroa 2013 2012
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa:

Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset 197,1 107,4

Sähköfutuurit 1,8 2,9

Koronvaihtosopimukset 13,4
Kassavirtasuojaukset:

Koronvaihtosopimukset 42,5 32,5









Johdannaisten käyvät arvot

milj. euroa 2013 2012
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa:


Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset -0,6 0,4

Sähköfutuurit -0,4 -0,4

Koronvaihtosopimukset -1,2
Kassavirtasuojaukset:

Koronvaihtosopimukset -1,3 -1,9









Johdannaisten käyvät arvot on määritetty käyttämällä yleisesti hyväksyttyjä arvostusmenetelmiä ja todettavissa olevia markkinatietoja (käypien arvojen hierarkia taso 2). Johdannaiset kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti lukuunottamatta kassavirtasuojauksia, jotka kirjataan omaan pääomaan.


Johdannaisten erääntyminen

2013







milj. euroa 2014 2015 Myöhemmin Yhteensä
Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset 197,1

197,1
Sähköfutuurit



0,8 0,8 0,2 1,8
Koronvaihtosopimukset
22,5 33,4 55,9
Yhteensä 31.12. 197,9 23,3 33,6 254,8









2012







milj. euroa 2013 2014 Myöhemmin Yhteensä
Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset 107,4 107,4
Sähköfutuurit 1,1 0,9 0,9 2,9
Koronvaihtosopimukset



32,5 32,5
Yhteensä 31.12. 108,5 0,9 33,4 142,8

Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen laskenta

2013







milj. euroa Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Sijoitukset, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat 0,3
10,2 10,5
Muut sijoitukset

3,9 3,9
Varat yhteensä 0,3
14,1 14,4









Johdannaisvelat
3,4
3,4
Velat yhteensä
3,4
3,4









2012







milj. euroa Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Sijoitukset, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat 9,7 9,7
Muut sijoitukset 0,8 0,8
Johdannaisvarat 0,4 0,4
Varat yhteensä 0,4 10,5 10,9









Johdannaisvelat 2,3 2,3
Velat yhteensä 2,3
2,3









Katso käyvän arvon luokittelutasot tilinpäätöksen laadintaperiaatteista liitetiedossa 1.

 

Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin rahoitusosastolle, joka vastaa rahoitusriskien hallinnasta hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti.

Valuuttariskit

Valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssien muutoksesta aiheutuvaa muutosta joko kassavirtojen arvossa, taseessa tai kilpailuasemassa. Fiskarsin valuuttapositio jaetaan transaktio- ja translaatiopositioon. Positioita hallinnoidaan toisistaan erillisinä kokonaisuuksina.

Transaktioriski

Transaktioriskillä tarkoitetaan mahdollisuutta, että jo sovitun tai ennakoidun valuuttamääräisen kassavirran arvo muuttuu valuuttakurssien muutoksen seurauksena. Transaktioriskin hallinnan tavoitteena on vähentää valuuttakurssimuutosten vaikutuksia yhtiön budjetoituun kannattavuuteen ja kassavirtaan. Liiketoimintayksiköt vastaavat ennakoitujen ja sovittujen kaupallisten kassavirtojen valuuttariskien hallinnasta ja ne suojaavat kaupalliset positionsa valuuttatermiinein konsernin rahoitusosaston kanssa.

Transaktioriskiä mitataan netottamalla konsernin kaupalliset ja rahoituksen valuuttamääräiset saatavat ja velat. Nettoasema suojataan valuuttajohdannaisilla hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Valuuttariskien suojaamisessa käytetään yleisimmin valuuttatermiinejä ja valuutanvaihtosopimuksia. Johdannaisia käytetään yksinomaan suojaustarkoituksiin.


Alle 20 % Fiskarsin kaupallisista kassavirroista on alttiina valuuttakurssien muutoksille. Merkittävimmät riskit liittyvät SEK:n ja NOK:n heikentymiseen euroa vastaan sekä USD:n ja THB:n vahvistumiseen euroa vastaan. Lisääntyvään tuontiin liittyy välillisesti myös riski tavarantoimittajien paikallisten valuuttojen muutoksista. Merkittävin näistä valuutoista on Kiinan renminbi.

Fiskars ei sovella transaktioriskin osalta valuuttajohdannaisiin IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Valuuttajohdannaisista syntyvät voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan. Mikäli valuuttajohdannaisiin olisi sovellettu suojauslaskentaa, vuoden 2013 tulos ennen veroja olisi ollut noin 0,9 milj. euroa raportoitua parempi (0,6 milj. euroa raportoitua parempi).

Translaatioriski

Translaatioriskillä tarkoitetaan valuuttakurssien muutoksesta aiheutuvaa vaikutusta konsernitaseeseen. Konsernitaseen varat, oma pääoma ja velat voivat muuttua valuuttakurssien muutoksen seurauksena ja tasearvojen muutos saattaa aiheuttaa muutoksia tietyissä tunnusluvuissa, kuten omavaraisuusasteessa ja velkaantuneisuusasteessa. Vuonna 2013 Fiskarsin translaatioriski ei ollut merkittävä eikä yhtiöllä ollut siihen liittyviä suojauksia. Konsernitaseen valuuttajakaumaa seurataan säännöllisesti.

Korkoriski

Korkoriskillä tarkoitetaan korkojen vaihteluista aiheutuvaa muutosta yhtiön kassavirroissa tai omaisuuden tai velkojen arvossa. Korkoriskiä mitataan rahoitusvarojen ja -velkojen keskimääräisellä korkosidonnaisuusajalla. Keskimääräinen korkosidonnaisuusaika kuvaa aikaa jonka kuluessa keskimäärin korkojen muutokset heijastuvat nettovelasta maksettaviin korkokuluihin. Riskiä kuvataan tarkastelujakson aikana syntyvällä muutoksella korkokuluissa, joka on seurausta yhden prosenttiyksikön pysyvästä korkotason muutoksesta. Mitä lyhyempi korkosidonnaisuusaika on, sitä heikompi on korkokulujen ennustettavuus ja täten korkoriski on korkeampi.

Korkoriskien hallinnassa käytetään johdannaisia. Tavoitteena on ylläpitää keskimääräinen korkosidonnaisuusaika rahoituspolitiikan mukaisesti 4–18 kuukauden rajojen puitteissa. Tilinpäätöshetkellä voimassa olevien korkojohdannaisten nimellismäärä oli 55,9 milj. euroa (32,5).

Konsernin korollinen nettovelka oli tilikauden päättyessä 152,6 milj. euroa (72,4). Nettovelasta 61 % (44) oli sidottu vaihtuviin korkoihin ja korkojohdannaisten vaikutus huomioon ottaen 39 % (56) kiinteisiin korkoihin. Korollisten velkojen keskimääräinen korkosidonnaisuusaika oli 14 kuukautta (11).

Korkokulujen herkkyyttä markkinakorkojen muutokselle on kuvattu laskelmalla, jossa markkinakorkojen oletetaan muuttuvan pysyvästi yhdellä prosenttiyksiköllä ja lainojen määrän pysyvän vuoden aikana muuttumattomana. Laskelman mukainen vaikutus konsernin tulokseen ennen veroja olisi 0,8 milj. euroa (0,3) vuonna 2014.


Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski

Likviditeettiriskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa yhtiön rahoitusvarat ja rahoituksen lähteet ovat riittämättömiä kattamaan liiketoiminnan tarpeet tai niiden järjestäminen aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia. Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on ylläpitää optimaalinen määrä likviditeettiä liiketoimintojen rahoittamiseksi kaikkina aikoina sekä samalla minimoida korkokulut. Likviditeetillä tarkoitetaan rahavarojen ja käyttämättöminä olevien komittoitujen luottolimiittien yhteismäärää.

Jälleenrahoitusriskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa yhtiön lainoista erääntyy niin suuri osa niin lyhyessä ajassa, ettei jälleenrahoitusta ole saatavilla tai sen hinta muodostuu korkeaksi. Tavoitteena on minimoida jälleenrahoitusriskiä velkojen ikäjakaumaa hajauttamalla.

Konsernilla on likviditeetin varmistamiseksi runsaasti käyttämättömiä luottolimiittejä. Vuoden lopussa nostamattomia sitovia valmiusluottoja sekä konsernitileihin liittyviä sitovia luottolimiittejä oli yhteensä 466,0 milj. euroa (442,1). Lisäksi emoyhtiöllä on Suomessa 400,0 milj. euron yritystodistusohjelma, josta vuoden lopussa oli käytössä 80,0 milj. euroa (5,0).

Raaka-aineriski

Fiskars käyttää tarvittaessa johdannaisia suojautuakseen raaka-aineiden hintariskiltä. Konsernilla ei ollut vuoden 2013 lopussa raaka-ainejohdannaisia lukuun ottamatta nimellisarvoltaan 1,8 milj. euron (2,9) sähköfutuureja, jotka on kirjattu markkina-arvoon tuloslaskelman kautta.

Luottoriski

Konsernin rahoitusosasto arvioi ja valvoo rahoituksen vastapuoliriskiä. Riskiä on pyritty rajoittamaan toimimalla vain suurten pankkien ja rahoituslaitosten kanssa vahvistettujen limiittien puitteissa. Asiakkaiden luottoriskiä valvovat liiketoimintayksiköt. Konsernin asiakaskunta on laaja eikä suurimmankaan asiakkaan osuus ylitä 10 % avonaisista saatavista. Konsernin myyntisaamiset olivat tilinpäätöshetkellä 125,1 milj. euroa (101,0). Tilinpäätös sisältää myyntisaamisiin kohdistuvia luottotappiovarauksia yhteensä 4,4 milj. euroa (3,2).

Pääoman hallinta

Fiskars-konsernin pääomarakennetta eivät koske mitkään viralliset, ulkoiset pääomarakennevaatimukset (muut kuin mahdollinen paikallinen yhtiölainsäädäntö niissä maissa, joissa Fiskars-konsernin yhtiöillä on liiketoimintaa).

Fiskarsin pääomahallinnan tavoitteet ovat:

  • varmistaa konsernin mahdollisuudet toiminnan rahoittamiseen ja yhtiön kyky huolehtia vastuistaan kaikissa liiketoimintatilanteissa.
  • ylläpitää tasapainoista liiketoiminta- ja sijoituskokonaisuutta, joka on kannattava osakkeenomistajille sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä
  • ylläpitää edellytyksiä investointimahdollisuuksien hyödyntämiseen.